Teksti Marko Vuolukka

PRIX D'AMERIQUE - ERIKOISIN RAVIKILPAILU MAAILMASSA

Sunnuntaina tammikuun 27. päivänä ajetaan Vincennesin raviradalla Pariisissa yksi suurista - Prix d'Amerique. Se perustettiin vuonna 1920 kunnianosoitukseksi Yhdysvalloille ja sen liittymiselle ensimmäiseen maailmansotaan. Kyseiselle kilpailulle vetävät vertojaan arvostuksessa ehkä vain Elitloppet Ruotsissa ja The Hambletonian Yhdysvalloissa.

Monet asiat tekevät kuitenkin Prix d'Ameriquesta em. kilpailuja omalaatuisemman. Yleisömäärässä Vincennesin talvimeetingin tärkein kilpailu hävisi esimerkiksi viime vuonna Solvallan Elitloppetille niukasti luvuin 33 000 - 35 000. Tasapeliin kyseiset kilpailut pääsevät ehkä tunnelmassaan ja hevosten tasossa. Yleisö kannustaa molemmissa kisoissa suosikkejaan todella äänekkäästi. Ainutlaatuista Prix d'Ameriquessa on kuitenkin kuskien ajotyyli ja kavioura. The Hambletonian 3-vuotiaiden ikäluokkakilpailuna mailin ovaalinmuotoisella radalla tekee siitä tietenkin vaikean vertailtavan.

TULTA PÄIN

Pohjoismaissa tavataan ajaa ravikilpailut läpi lähes aina samalla kaavalla: hevoset muodostavat parijonon jo alkumatkasta ja ratkaisu tapahtuu usein viimeisessä kaarteessa tai sitten loppusuoralla. Tapa saattaa näyttää raveja vähän seuraavan silmissä jopa tylsältä. The Hambletonian Atlantin toisella puolella ajetaan suhteellisen pienellä hevosmäärällä ja ehkä ainakin Prix d'Amerique'iin verrattuna vähäisemmin tapahtumin.

Prix d'Ameriquelle on tyypillistä se, että hevosia on samassa lähdössä lähes 20 kappaletta, viime vuonna 18. Radalla on vähän tilaa ja kuskien ratkaisujen on oltava nopeita. Mikäli edes aikoo antaa hevoselleen mahdollisuuden menestyä, on unelmajuoksua muiden peesissä turha odottaa. Hevosella on lähdettävä silloin tulta päin kun siihen annetaan mahdollisuus. Tyypillistä Prix d'Ameriquelle on, että hevosia saattaa olla neljästä viiteenkin rinnakkain. Se, joka loppusuoralle asti odottaa muiden takana voi maineen ja rahantulon unohtaa. Kilpailumatka on myös Elitloppetin ja The Hambletonianin mailia 1100 metriä pidempi.


Vincennesin kaviouran korkeuserot

RADAN PROFIILI KUIN AIKOJEN ALUSTA

Vatupassi on jo vanha keksintö, mutta sitä, tai ainakaan ehjää sellaista, ei kuitenkaan käytetty silloin kun Pariisin Vincennesin rataa tehtiin. Radalla on nimittäin peräti 12 metrin korkeusero etu- ja takakaarteen välillä. Vincennesissä on myös kaksi rataa osittain yhdistettynä. Prix d'Amerique juostaan pitemmällä radalla (grande piste). Muissa lähdöissä saatetaan käyttää myös lyhyempää rataa (petite piste). Prix d'Amerique-hevoset lähtevät myös erillisen lähtö- tai kiihdytyssuoran päästä. Ensimmäisessä kaarteessa, muutaman sadan metrin matkalla rata nousee kuusi metriä. Pitkällä etusuoralla hevoset juoksevat alamäkeen. Radan nollataso (alhaisin kohta) seuraa etusuoran jälkeisessä kaarteessa. Kyseisessä kaarteessa on myös lyhyt suorempi kohta, jonka jälkeen kaarre jatkuu jälleen. Takasuoralla alkaa sitten jälleen ylämäki, joka vain jyrkkenee suoran lopussa. Lähtösuoran jälkeinen kaarre juostaan Prix d'Amerique 2700 metrin matkalla toiseen kertaan, jonka jälkeen hevoset juoksevat taas vähän matkaa etusuoran alamäkeä maaliin. Kilpailu on siis paitsi juostavan matkan, myös radan takia erittäin vaativa.

Rata asettaa myös rataa tuntemattoman TV-katsojan kyvyt koetukselle. Kun seuraa kilpailuja Vincennesin grande piste -radalta, tuntuu siltä, että hevoset juoksevat vaikka kuinka monta kaarretta ennen kuin ne tulevat maaliin. Osasyy tähän on nimenomaan em. lyhyellä suoranpätkällä radan "nollatasopäässä". Itseasiassa esimerkiksi Prix d'Ameriquessa juostaan 1,5 kierroksella neljä kaarretta.


INSERT GÉDÉ VS. VARENNE

Tämän vuoden Prix d'Amerique kerää taas samaan lähtöön kaikki talviajan parhaat eurooppalaisravurit. Suurin osa osanottajista edustaa tietenkin isäntämaata, mutta osanottajia odotellaan myös ainakin Ruotsista, Suomesta ja Italiasta. Suomalaistamma Not A Spacecase esiintynee itse pääkilpailussa. Barbequen (i. Nevele Pride, ii. Star's Pride, Peter Volo -isälinja) tytär ei kuulu lähdön suurimpiin suosikkeihin, mutta lähdön onnistuessa ja tamman saadessa hyvät juoksuasetelmat, se saattaa yllättää muut todella raskaasti. Sisua tammasta nimittäin löytyy!




ME-ori Varennen viime kausi oli menestyksekäs. Suurvoitoista ensimmäinen tuli Prix d'Ameriquesta.

Lähdön etukäteissuosikki on tämän hetken kiistaton ykköshevonen maailmassa, maailmanennätyksen ravilähdössä viime vuonna juossut Varenne. Italialaisoriin menestyksen takana on rutkasti myös suomalaista hevosmiestaitoa, onhan oriin valmentaja pohjalaissyntyinen Jori Turja ja hoitaja Iina Rastas!

Varenne puolustaa viimevuotista voittoaan Prix d'Ameriquesta. Lisäksi Waikiki Beachin (i. Speedy Somolli, ii. Speedy Crown, Peter Scott -isälinja) poika voitti viime vuonna myös mm. Elitloppetin, Napolin Lotteria-ajon ja Breeders Crownin uudella mantereella. Yksinomaan Ameriquesta Varenne ansaitsi 2,5 miljoonaa frangia.

Isäntämaan suurin suosikki on 6-vuotias Insert Gédé. Ranskalaisrotuinen Jet du Vivierin (Sam Williams -isälinja) poika voitti kaikki ns. Prix d'Ameriquen esikisat tänä talvena. Varenne ei osallistunut kyseisiin kisoihin. Kannustusta Insert Gédé tulee ainakin saamaan, sillä sen kotiseudulta on Pariisiin tulossa kuulemma 20 bussilastia kannattajia. Viime vuonna Insert Gédé oli Ameriquessa kahdeksas. Muita varteenotettavia ranskalaisia ovat myös tamma Fan Idole (i. Le Ham, Hernani III -isälinja) sekä oriit General du Pommeau (i. Sebrazac, Hernani III -isälinja) ja pikkuhiljaa kuntoutuva Galopin du Ravary (i. Arzel de Gournay, Calumet Delco -isälinja). Fan Idole oli viime vuonna toinen ja General du Pommeau kolmas. Kaksi vuotta sitten kärkipari oli General du Pommeau - Galopin du Ravary.

UUTTA JUTTUA PIKAPUOLIN

Tammikuun viimeinen sunnuntai tuo siis tullessaan tämän vuoden Prix d'Ameriquen. Mikäli suomalaisten TV-kanavien urheilutoimituksissa on yksikään raviurheilusta kiinnostunut, nähdään tuo mielenkiintoinen ravilähtö Suomenkin televisiosta. Alustavissa suunnitelmissa on myös ollut, että kyseinen kisa olisi nähtävissä myös ns. etäpelipaikoissa, joten saa nähdä... Jos näin on, ainakin allekirjoittanut on sunnuntai-iltana jossakin em. paikoista kisaa katsomassa, kun ei kerran Pariisiin päässyt!

Aikaa edellisestä HevosNetin ravijutusta on jo melkoisesti. Seuraavaa ei tarvitse odottaa niin kauan. Helmikuussa palataan vielä Prix d'Amerique'iin tulosten muodossa. Samalla olisi tarkoitus esitellä myös Ranskassa vaikuttavat isälinjat, jotka monille hevossukujakin tunteville saattavat olla oudompia. Myös seuraava osa ravivarusteista ja -välineistä on valmistumassa.

Marko Vuolukka
marko.vuolukka@eurajoki.fi