|
Ranskassa vaikuttavista isälinjoista viimeksi esiteltiin jo pitempään siellä vaikuttaneet. Puhtaan ranskalaiset Koenigsberg, Telemaque V, Hernani III, Intermede ja Quo Vadis
olivat oreja, jotka loivat omat isälinjansa. Ne saivat seurakseen myös
amerikkalaissyntyisiä oreja, joihin tutustutaan nyt paremmin.
|
|
Ranskaan tuotiin ensin 1920- ja 1930 -luvuilla oriit The Great
McKinney, Sam Williams ja Calumet Delco ja myöhemmin vuosituhannen
loppupuolella operoinnin aloittivat vielä Star's Priden, Speedy Crownin
ja italialaisen Sharif di Iesolon jälkipolviin kuuluneet oriit. Nämä
yhdessä em. viiden vanhan ranskalaisen isälinjan kanssa muodostavat
yksitoista Ranskassa elävää isälinjaa. Tämän jutun yhteydessä
esitellään nuo isälinjat myös kaavioiden muodossa. Kyseiset kaaviot
löytyvät klikkaamalla kunkin isälinjan perustajan nimeä. Kyseisissä
kaaviossa ovat sellaiset eri isälinjojen oriit, joilla katson olevan
ainakin jonkinlaista merkitystä nykypäivän ranskalaisravurista
puhuttaessa.
RANSKASSA KAUAN VAIKUTTANEET AMERIKKALAISLINJAT: THE GREAT McKINNEY...
McKinney-isälinjasta
on juttua jo viime syyskesällä amerikkalaisten isälinjojen yhteydessä.
McKinney jäi tuolloin vähemmälle siitä yksinkertaisesta syystä, että se
on kuollut amerikkalaisena isälinjana. Viimeisiä amerikkalaisrotuisia
McKinney-oreja oli Suomessa siitosoriina menestynyt Minipinko.
Ranskassa on kuitenkin McKinneyn haara, joka elää. Kyseistä linjaa
voidaan kuitenkin pitää, jos ei periranskalaisena, niin ainakin
trikolorimaassa kehitettynä, sillä sen ensimmäiset edustajat syntyivät
jo 1930-luvun alussa. McKinneyn pojanpoika The Great McKinney (tuotiin
USA:sta Ranskaan) jätti isänä täydet veljekset Kairos 1.23 ja Ogaden
1.25. Veljeksistä vanhempi Kairos on kytköksissä Suomeenkin olihan se
mm. ensimmäisen suomalaisen superravurin Charme Asserdalin kolmas isä.
Charmehan palasi muutama vuosi sitten pitkällisen Saksassa olon jälkeen
takaisin suomalaisille omistajilleen viettämään eläkepäiviään. Sen
jälkeläiset eivät yltäneet emänsä tasolle, vaikka Keski-Euroopassa
kilpaillut Map Asserdal juoksikin haamumaileriksi. Charmen saavutukset
olivat kuitenkin sitä luokkaa, että vain äärimmäisen harva pystyy
samaan. Saattoi olla siis hieman kohtuutontakin odottaa samanlaista
menestystä sen varsoilta!
Merkittävin reitti Kairoksesta nykypäivän ranskalaisravuriin kulkee
Hermes D:n (1.20) kautta. Sen pojista suomalaisille tutuin lienee
maailmanmestari Pluvier III, jonka Ruotsissa siitettyjä jälkeläisiä
kulkeutui meillekin. Hermes D:n tällä hetkellä elinvoimaisin haara on
Nonant le Pinin ja sen pojan Buffet II:n haara. Buffet II on isänä mm.
Renosolle, Riton du Gitelle ja Ultra Ducalille, jotka kaikki ovat
haamumailereita ja frangimiljonäärejä. Ultra Ducal ansaitsi peräti 11,5
miljoonaa frangia. Renoso tunnetaan Suomessa taas huippuruuna Guenoson
isänä. Buffet II:n siitosoripoikiin kuuluu muuten myös Veikko-niminen
ori, joka lienee nopeimpia (1.18) perinteisen suomalaisen nimen omaavia
hevosia maailmassa.
Kairosin täysveli oli nimeltään siis Ogaden. Ainakin tästä
suomalaisesta näkövinkkelistä katsottuna Ogadenin sukuhaara on veljensä
sukuhaaraa vaatimattomampi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vaatimatonta,
sillä ainakin yksi ori (tai joku sen pojista) saattaisi luoda
merkittävän dynastian tulevaisuudessa. Quadrophenio-nimisen oriin
kohdalla tuntuu kummaa kutinaa. Hyvät omat näytöt (13,9 ja 3 milj.fr),
periyttäjäemä, sopivan erilainen suku ja mukavat jälkeläisnäytöt
saattavat viitata tulevaan bigbangiin. Toinen Ogadenin haaran
mahdollinen menestyjä voisi olla Alpha Barbes (1.13 ja 7,8 milj. fr.),
joka on Ogadenin poikia neljännessä polvessa.
...SAM WILLIAMS...
Peter
Scott on amerikkalaisen ravirodun puolella toisen suuren isälinjan
luoja. Peter Scottin jälkipolviin kuuluvia amerikkalaisia
huippuperiyttäjiä ovat mm. Speedster, Speedy Crown, Speedy Somolli,
Valley Victory ja Pine Chip. Ranskassa Peter Scott elää kahden
erillisen linjan ansiosta. Toinen on hieman toistakymmentä vuotta
sitten Ranskaan pesiytynyt Speedy Crownin linja ja toinen on 20-luvun
lopulla Ranskaan tuotu Sam Williams -linja. Itse Sam Williams syntyi
vuonna 1922. Peter Scottin poika tuotiin varsin hyvän amerikkalaisen
uran jälkeen Ranskaan, jossa se juoksi viralliseksi ranskalaiseksi
ennätyksekseen 1.26. Atlantin toisella puolella ori oli juossut
voittoajakseen 16,0 ja ennätyskoeajaksi 15,7. Epävirallisessa
ennätyskokeessa Sam Williams juoksi Euroopassa ajan 14,3, joka oli
parempi kuin silloinen virallinen EE. Ranskan kantakirjassa Sam
Williamsin ennätys on siis kuitenkin tuo 1.26. Sam Williamsin isälinja
on vaikuttanut myös jo niin kauan Ranskassa, että sitä on syytä pitää
jo ranskalaisena.
|
Sam Williams -isälinjan Riding Sponsor on komea näky. Ori voitti ensimmäisenä Suomessa syntyneenä ravurina Pariisissa. |
Sam Williamsin
pojanpoika Carioca II on varmaan se toinen suuri nimi viimeksimainitun
Kerjacquesin ohella, joka on ainakin syytä muistaa ranskalaisten
ravureiden joukosta. Mielenkiintoisista Carioca II:n pojista Narioca
tunnetaan 80-luvun maailman parhaan ravurin Ideal du Gazeaun (13,2 ja
yli 15 milj.fr.) isänisänä. Kuvankaunis Ideal du Gazeau kilpaili
ranskalaisomistuksessa, mutta pääosan siitosurastaan ori vaikutti
Ruotsissa. Sen poikia on siitoksessa Ruotsin lisäksi myös Norjassa,
Ranskassa ja Suomessa. Voitokas Suomen mestari Riding Sponsor edustaa
maassamme Ideal du Gazaeuta.
Selvästi parhaat Carioca II:n
pojat ovat Sabi Pas 1.17 ja Ura 1.18. Viimeistään ne nostivat
isälinjansa maineeseen. Sabi Pas'n poikia ovat mm. Fakir du Vivier
(14,8 ja 3,7 milj. fr.), Hetre Vert (1.13 ja 2,6 milj. fr.) ja
Larabello (12,1 ja 2,8 milj. fr.). Fakir du Vivier voitti Ranskan
isäoritilaston vuonna 1994 ja seuraavana vuonna ykkösenä oli Fakirin
veli Jet du Vivier (18,5 ja 237 000 fr.). Jälkimmäinen uudisti
voittonsa viime vuonna. Täydet veljekset ovat nykypäivän suuria
siitosnimiä Ranskassa, sillä Fakirin poikia ovat mm. Arnaqueur (13,4 ja
6,8 milj. fr.), Dahir de Prelong (14,2 ja 6,4 milj.fr.), Prince Royal
(12,6 ja 3 milj. fr.), Rainbow Runner (14,1 ja 3,4 milj. fr.) sekä
hyvin Ruotsissa siitoksessa aloittanut Foreign Office.
|
| Jetin
poikia ovat sitten mm. Chaillot (1.13 ja 4,6 milj. fr.) ja jo
aikaisemmin esillä ollut Insert Gédé (12,1 ja 1 milj. euroa). Fakir du
Vivierin Ruotsissa syntynyt poika Secret Value on vaikuttanut
siitosoriina Suomessa viiden vuoden ajan. Sen kuudes siitosvuosi on
parhaillaan aluillaan. Sam Williamsin isälinjalla on muitakin yhteyksiä
Suomeen, sillä em. Larabello vaikutti ensin siitoksessa Ranskassa,
sitten Ruotsissa ja vielä sen jälkeen mm. Belgiassa. Sillä on myös 26
Suomessa syntynyttä jälkeläistä. Suomessa on myös muutama Prix
d'Amerique - ja Elitloppet -voittaja Coktail Jetin (10,7 ja 12,4 milj.
fr.) jälkeläinen. Huippuhinnoilla (varsamaksu 7625 euroa) astuva ori on
myös aloittanut jo mainiosti siitoksessa. Coktail Jet (ii. Fakir du
Vivier) edustaa Ranskassa harvinaista ranskalais-amerikkalaista
yhdistelmää siinä mielessä, että sen EMÄ on täysjenkki.
Toisen Carioca II:n
huippuperiyttäjäpojan Uran jälkipolvista kannattaa esiin nostaa pojat
Lurabo (13,7 ja 5,8 milj. fr.) ja Noble Atout (14,3 ja 5,8 milj. fr)
sekä pojanpojat Abo Volo 1.11, Dance Marathon 1.12 ja Ourasi 11,5
(voittosumma 21,8 milj. fr.!!). Edellä mainituista Ranskan
arvostetuimman ravikilpailun Prix d'Ameriquen voittivat Lurabo, Abo
Volo ja peräti nelinkertainen sankari Ourasi.
... JA CALUMET DELCO
Viimeksi
sivuttiin jo nimeä Calumet Delco. Peter The Brewerin (Peter The Great)
poika syntyi The Great McKinneyn ja Sam Willimasin tavoin Atlantin
toisella puolen. Se saapui kilpahevoseksi Eurooppaan, mutta koska ori
oli The Great McKinneytä ja Sam Williamsia nuorempi, sen julkiselle
siitosuralle tuli piste. Ranskalaiset nimittäin sulkivat kantakirjansa
vierassukuisilta oreilta 1930-luvun lopulla. Ainahan kuitenkin löytyy
niitä, jotka eivät kielloista välitä. Calumet Delcolla astutettiin
tammoja ja syntyneet varsat merkittiin Intermeden isälinjaan kuuluneen
Gaelin jälkeläisiksi. Kymmenkunta vuotta sitten asia tuli kuitenkin
julkiseksi ja ennen gaelilaisiksi luullut Quiproquo II ja Quiroga II
julistettiin Calumet Delcon pojiksi. Seurauksena oli tuo jo viimeksi
mainittu kuolinisku Intermede-isälinjalle. Asia ei liene kuitenkaan
täysin selvä vielä ranskalaisille, sille vielä aivan viime vuosinakin
monien ranskalaishevosten sukutauluissa Quiproquo II:n ja Quiroga II:n
isänä näkee nimen Gael! Oli asia miten tahansa - tässä jutussa Calumet
Delco luokitellaan kuitenkin oman isälinjan luojaksi.
Calumet Delcon pojista
Quiroga II on nykypäivälle merkittävämpi ori. Sillä on viisi poikaa,
joiden välityksellä veri on välittynyt uudelle vuosituhannelle. Näistä
tosin Ruotsissa vaikuttanut Nisard elää vain tammojen isänä. Jussieun
(i. Quiroga II) panos on ollut myös pienempi. In Extremis (i. Quiroga
II) esiintyy mm. nyky-Ranskan ykköshevosiin kuuluvan Galopin du Ravaryn
(12,1 ja 630 000 euroa) isälinjalla. In Extremis on Galopin du Ravaryn
neljäs isä. Jokain (i. Quiroga II) perillisiin kuuluu periyttäjäori
James Pile 1.17 (ii. Jokai) ja sen parhaat pojat Express Road (1.12 ja
6,2 milj. fr.), Steed James (12,8 ja 2,1 milj. fr.) sekä Unique James
(1.13 ja 3,7 milj. fr.). Steed James on jatkanut isänsä
periyttäjätyylillä, sillä sen poikiin kuuluu mm. Escartefique 1.12.
Tämän kirjoituksen
alkupuolella mainitun Charme Asserdalin kilpakumppani ja ensimmäinen
sulhanen Hadol du Vivier edustaa myös Calumet Delcon isälinjaa. Sen isä
Mitsuoko oli Quiroga II:n poika. Fakir du Vivierin ja Jet du Vivierin
puoliveli jätti melko epätasaista jälkeä parhaina jälkeläisinään Sabre
d'Avril 1.12, Quiradol d'Hilly 1.13 ja Ursis 1.13.
TUOREET JENKKILINJAT: STAR'S PRIDE JA SEN POIKA FLORESTAN...
Tässä
vaiheessa viimeistään määritelmä "aito ranskalainen" on syytä romuttaa.
Tästä eteenpäin isälinjat ovat nimittäin amerikkalaisperäisiä ja
vieläpä melko tuoreita.
Hernani III: n isälinjaa edustanut tamma
Roquepine syntyi vuonna 1961. Tuo 60-luvun supertamma voitti Prix
d'Ameriquen vuosina 1966-68. Tamma kilpaili myös paljon ulkomailla
voittaen mm. MM-tittelin Yhdysvalloissa vuosina 1967 ja 1968. Noilta
reissuilta hevosen taustavoimien mieliin jäivät ilmeisesti myös
amerikkalaisrotuiset hevoset, sillä Roquepinen ensimmäiset varsat
syntyivät amerikkalaisista isistä ja vieläpä Uudella mantereelle.
Florestan (i. Star's Pride) syntyi 1971 ja Granit (i. Ayres, ii. Star's
Pride) vuonna 1972. Kolmas varsa olikin sitten Kerjacquesin (Hernani
III -isälinja) tytär Hague (s.1973).
Veljekset eivät olleet aivan
terävintä huippua kilparadoilla, sillä Florestanin numeroiksi jäivät
1.15 ja 255 000 fr ja Granitin 1.14 ja 1,1 milj. fr. Siitoksessa ne
olivat kuitenkin melko suosittuja alusta asti. Florestan onnistui
pikkuveljeään huomattavasti paremmin. Vanhemmasta päästä kuuluisia ja
jo siitoksessa menestyneitä florestanilaisia ovat mm:
Off Gy 1.16 (huipputamma Dryade des Boisin isä)
Opus Dei 1.16 (mm. Courlis du Pontin 12,7, 8,4 milj. fr. isä)
Passionnant 1.15 (jälk. 12-aikaiset Capital ja Capitole sekä sekä
Seppele-ajon viime vuonna voittaneen Kinder Jetin isä Full Account 13,2
Podosis 1.16 (jälk. suomalaistamma Bunuela, Bonheur de Tillard 11,3
ja 7,5 milj. fr. sekä monten entinen ME-hevonen First de Retz 11,8 ja
12 milj. fr.)
Qlorest du Vivier 1.17 (Echon 11,8 ja 9,1 milj. fr. isä)
Quito de Talonay 13,5
Tonnerre d'Amour 16,5 (jälk. Canon du Fosse 1.14 ja Echo du Tonnerre 1.13)
Uthan 1.14 (Eylau Squaren 1.13 isä)
Baccarat du Pont 1.13 (Monten ME-hevosen Iouky du Pren 13,6 isä)Muita
hyviä Florestanin poikia ovat mm. 12-aikaiset Arestan du Ruet, Erestan
des Rondes sekä 13-aikaiset Seigneur Ringeat, Vizir de Retz ja Emir
Precieux.
|
|
Quito de Talonay (i. Florestan) on pakko ottaa tarkempaan
käsittelyyn. Huippuhevosia jättävä ori on mm. Avenir de Seen (12,8),
Eros du Rocherin (1.13), Extrême Dreamin (1.14), Giant Catin (1.12),
Paparazzyn (11,3) sekä Suomessa astuvan Good Quiton (13,8) isä. Pojista
Extrême Dream on monen mielestä tuleva Ranskan ykkössiitosori. Sen
ensimmäisestä ikäluokasta nousi esiin Kaisy Dream (13,5), viime vuoden
paras 3-vuotias Ranskassa.
Florestanin ja sen poikien hyvistä lahjoista kertoo myös se, että
kyseinen linja on hallinnut montea jo pitkään. Täytyy muistaa, että
monte on amerikkalaisrotuisille hevosille perinteistä kärryurheilua
tuntemattomampi laji.
|
Good Quito on mielenkiintoinen lisä Suomen siitosoriiden joukossa. Quito de Talonayn pojalla on paljon menestyneitä velipoikia. |
|
... JA FLORESTANIN VELJET...
Star's Priden veri virtaa
Ranskassa myös kahden muun pojan välityksellä. Star's Priden parhaan
siitosoripojan (Super Bowl) vaikutus on tosin pienehkö. Kilpahevosena
huippulahjakkaan, mutta siitosoriina flopanneen Napoletanon (i. Super
Bowl) poikia ranskalaisissa siittoloissa ovat Eclat de la Crau ja Emil
Suede. Eniten Super Bowl saattaa tulevaisuudessa näkyä ranskalaisten
hevosten sukutauluissa huippuori Coktail Jetin välityksellä. Sam
Williams -isälinjaa edustavan Coktail Jetin emä on nimittäin Super
Bowlin tytär.
ME-ori Nevele Pride (i. Star's Pride) välittää lahjojaan Ranskaan
kolmen poikansa välityksellä. Hambletonian-voittaja Bonefish on isänä
toiselle (Mickey Viking ja Workaholic) viime vuosikymmeninä Ranskassa
astutusluvan saaneelle Pohjois-Amerikassa syntyneelle jenkille. Mickey
Viking (i. Bonefish) kilpaili viimeiset vuotensa Ranskassa ja sai kuin
saikin astutusluvankin. Ori kuoli kuitenkin jo ensimmäisen
siitosorivuotensa jälkeen. Harmi - sillä sen jälkeläiset menestyivät
hyvin. Siitoksessa sen pojista ovat Viking de Bellouet, Viking Sun ja
Viking's Way. Viimeksimainittu voitti Ranskan isäoritilaston vuonna
1999.
Ruotsissa siitosoriina vaikuttanut nevelepridelainen Pershing sekä
ranskalaisesta emästä oleva Kimberland (i. Nevele Pride) ovat myös
onnistuneet periyttäjinä hyvin. Pershing on kahden ranskalaisoriin isä,
joista Blue Dream on onnistunut periyttämään huippuori Hulk des
Champsin. Kimberlandin nopeimpia poikia ovat 14-aikaiset Camelia du
Donjon, Dijm de Hautvent sekä Ulf d'Ombree. Vaikka Ulf d'Ombreella on
jo useita siitosoripoikiakin, sen kuuluisin jälkeläinen on
moninkertainen ME-ruuna Etain Royal, joka kilpailee tällä hetkellä
suomalaisomistuksessa, mutta ruotsalaisin valmennusmetodein.
Amerikkalaisravureista puhuttaessa Star's Pride on ensimmäisenä
esiinnousevia nimiä. Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että
kyseisen oriin lahjat puskevat esiin myös erilaisesta, ranskalaisesta,
tammakannasta. Kovapintaisinkaan puhtaan ranskalaisen rodun kannattaja
ei voi tätä kieltää. Vastavuoroisesti täytyy muistaa myös se tosiasia,
että puhtaat ranskalaisoriit ovat tuoneet runsaasti lisävauhtia
esimerkiksi runsaasti amerikkalaista verta sisältäviin pohjoismaisiin
ravureihin.
... SEKÄ TOINEN PETERVOLOLAINEN HAARA - SHARIF DI IESOLO
Nykyrahassa
vain noin 1000 euroa puolitoistavuotiaana maksanut Sharif di Iesolo on
kaikkien aikojen italialaisori. Sen isälinja meni Quick Songin ja
Victory Songin kautta Volomiteen ja siten loppujen lopuksi Peter
Voloon. Nyt jo edesmennyt Sharif edusti siis samaa isälinjaa kuin
esimerkiksi edellä mainittu Star's Pride, joka oli Volomiten
pojanpoika. Sharif di Iesolo oli kuitenkin emänpuoleltaan ranskalainen,
sillä oriin emä oli rajusti sukusiitetty oriiseen Kairos (McKinney
-linja). Sharifin emä oli nimittäin Kairosin pojan ja Kairosin tyttären
jälkeläinen.
Ranskalaisetkin havaitsivat Italian championin periyttäjäkyvyt,
joten Sharif sai tukun ranskalaisiakin heiloja. Tuloksena oli kolme
merkittävää siitosoripoikaa Ranskaan. And Arifant on jättänyt jo
huippupojat Fan Quick, Fortuna Fant, Goetmals Wood, Hand du Vivier,
Hugo du Bossis, Ibis Blue sekä tukun sellaisia jälkeläisiä, joista
monien muiden siitosoriiden omistajat pitäisivät kovaa meteliä. And
Arifantia vuoden nuorempi Biesolo tunnetaan parhaiten Euroopan
ravieliittiin kuuluvasta pojastaan Giesolo de Lou. Koska Giesolo on
ruuna, on Biesolon isähaaran jatkuvuus muista kiinni. Hätää ei
kuitenkaan ole, sillä Biesolon oripoikia ovat mm. 12-aikainen Gamin de
Vauvert sekä 11-aikainen Ipson de Mormal. Kolmas Sharif di Iesolon
merkittävä ranskalaispoika on Capriccio, jonka huippujälkeläisiä
odotellaan vielä.
SPEEDY CROWN ON KOTIUTUNUT RANSKAAN MYÖHEMMIN
Speedy
Crown voitti Pohjois-Amerikan arvostetuimman ravikilpailun The
Hambletonianin vuonna 1971. Jo ensimmäisistä ikäluokistaan lähtien ori
osoitti kuuluvansa amerikkalaisen ravirodun suurimpiin periyttäjiin.
Hambletonian-voittaja Speedy Somolli edusti isänsä toista, vuonna 1975
syntynyttä ikäluokkaa. Kesti kuitenkin vielä vuosikymmenen ennen kuin
Speedy Crownin ja Speedy Somollin periyttäjälahjat löysivät tiensä
Ranskaan. Ladunavaajaksi ja ensimmäiseksi merkittävämmäksi Speedy
Crownin jälkipolviin kuuluneeksi "ranskalaisoriiksi" syntyi Tarass
Boulba (i. Speedy Somolli) vuonna 1985. Baltic Speedin (i. Speedy
Somolli) poika Vieux Sam syntyi 1987 ja Royal Prestigen (i. Speedy
Crown) pojat Big Prestige ja Buvetier d'Aunou vuonna 1989. Samana
vuonna (1989) aloitti siitosoriina Ranskan maaperällä myös täysjenkki
Workaholic (i. Speedy Crown). Noiden päivien jälkeen Speedy Crownin
perillisten suosio onkin ollut taattu Ranskassa.
Tulos on ollut myös tammanomistajien toiveiden mukainen, sillä moni
kyseisen isälinjan oreista on onnistunut. Tarass Boulba on jättänyt mm.
montemestari Dream With Me'n sekä ikäluokkahuippu Ever Jetin. Big
Prestigen jälkeläiset ovat suhteellisen nuoria, mutta jo menestyneitä.
Buvetier d'Aunou kuuluu taas harvalukuiseen Ranskan isäoritilaston
voittajien joukkoon, sillä Buvetierin jälkeläiset ansaitsivat eniten
rahaa ranskalaisislta raviradoilta vuonna 2000. Sen loistavia poikia
ovat mm. Ganymède, Gobernador, Hello Jo, Install ja
ruotsalais-suomalaisessa omistuksessa oleva Juliano Star. Lienee
varmaa, että ainakin joku Buvetier d'Aunoun pojista onnistuu
isälinjansa jatkajana Ranskassa. Muita mahdollisia tulevia
huippuperiyttäjiä "speedycrownilaisissa" voivat olla vielä vaikkapa
nimet Cezio Josselyn tai Defi d'Aunou. Joku Workaholicin pojista voi
myös nousta suureksi nimeksi, sillä esimerkiksi Cygnus d'Odyssee on
aloittanut hyvin.
ERISUKUISUUS, ERISUKUISUUS... JA JOTAIN MUUTAKIN
Jenkkisuvut
tuovat lisää vauhtia Ranskaan, ranskalaiset oriit Pohjolaan. Ainoa
ravimaailman kolkka, jossa vain yksi rotu hallitsee, on Atlantin
länsipuolella oleva manner. Miksi näin on? Ensinnäkin Ranskassa
amerikkalaisrotuiset hevoset edustavat vierasta verta, samoin
ranskalaiset Pohjolassa. Päästään siis jälleen tuohon allekirjoittaneen
lempihokemaan "erisukuisuus on valttia". Toiseksi Amerikassa
hallitsevat amerikkalaiset, koska siellä esimerkiksi ranskalaisia ei
ole. Tähän asti jenkit ovat pärjänneet omillaan ja pärjäävät varmaan
jatkossakin, sillä lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaiset eri
puolilla Atlantin valtamerta. Pohjois-Amerikassa on tärkeää menestyä
ravureilla 2- ja 3-vuotiaina ja nimenomaan mailin matkalla, Euroopassa
hevosen olisi hyvä kestää pitempäänkin ja pitempiäkin matkoja ja siihen
yhtälöön ranskalaisella rodulla on annettavaa.
|
|