Teksti Marko Vuolukka

Tulostasokin raviradoilla oli huima. Maailmanennätykset, suomenennätykset ja kovat taistelut värittivät kisoja meillä ja muualla. Nyt kun edellisestä HevosNetin ravijutustakin on aikaa jo vierähtänyt, palataan hieman ajassa taaksepäin ja palautetaan mieliin loppukevään ja kesän ravikisat.

ELITLOPPET ALOITTAA MONEN RAVI-IHMISEN KESÄN
51. Elitloppet ajettiin jälleen toukokuun lopussa Solvallan radalla Tukholman liepeillä. Suurin suosikki oli keväällä jälleen hirvittävän kapasiteettinsa osoittanut Varenne, mutta kotikatsomon (ruotsalaiset) Scarlet Knight ja Victory Tilly lähtivät haastamaan mestaria. Erityisellä mielenkiinnolla odotettiin Hambletonianvoittaja Scarlet Knightin debyyttiä ykköstasolla.

Kuten Hevosurheilulehti otsikoi "Varennen valta ei horju". Italialaisori voitti sekä karsinnan että myöskin finaalin keulajuoksuilla ja ME-tuloksilla. Kilometrin ratojen ME parani ensin karsinnassa tulokseen 10,4. Finaalissa parannusta tuli vielä kaksi kymmenystä. Finlandia-ajon voittanut H P Paque jäi kaksi kertaa samana päivänä Varennen taakse ja kakkoseksi. Tulos ei varmaan kuitenkaan harmittanut jenkkioriin amerikkalaistunutta suomalaisomistaja Timo Yli-Panulaa. "Hoppee ei ollu häppee" ylivoimaisen Varennen perässä. Toisen karsinnan voittanut Scarlet Knight oli urhea kolmas ja vuoden 2000 Elitloppetsankari Victory Tilly oli neljäs.

Suomalaishevosista Elitloppetiin osallistunut Incognito Kemp sai huipuilta kylmää kyytiä - tulos: karsinnan seitsemäs, eikä loppukilpailupaikkaa. Paremmin pärjäsivät suomenhevoset kylmäveristen Elitkampissa. Keväällä erittäin vähän kilpaillut viisinkertainen ravikuningas Viesker oli toinen ja Santeri Dahlia laukan jälkeen viides. Ykkönen oli Ruotsin ihmeori Järvsöfaks Ruotsin ennätyksellä 20,2. Nopein 3-vuotiaista lämminveritammoista oli suomalaisväreissä kilpaileva Rae Boko, joka toi viikonlopun ainoan voiton Suomeen. Rae Boko jatkoi muuten samalla tyylillä koko kesän, niinpä se olikin ehkä koko kesän menestynein suomalaislämminverinen Pohjolassa.

Suomalaisia kaksijalkaisiakin Solvallassa oli jälleen vakiomäärä (n. 6000 parina päivänä). Heistä 1600 kulki reissun jälleen Viking Cinderellalla. Tunnelma oli kuulemma edelleen hyvä. Itse en ole tuota Cinderellan tunnelmaa vieläkään kokenut, mutta ehkä jo ensi vuonna. Matka oli järjestetty taas niin, että halutessaan ravituristi saattoi keskittyä vain kaikkein oleellisimpaan ja jättää yhteyksien, lippujen ym. hoitamisen matkanjärjestäjille. Varmasti suositeltava ravikokemus vähemmänkin raveista kiinnostuneille. Sen pystyn omistakin kokemuksista kertomaan, että pelkkä ravitapahtumakin Solvallassa on hengeltään upea.

ELOKUU
Elokuun ensimmäinen viikonloppu keräsi raviväen Kaustiselle. Suomen ykkösravitapahtuma Kuninkuusravit houkutteli paikanpäälle kahtena aurinkoisena päivänä peräti 51 570 ihmistä. Tulos oli uusi Kuninkuusravien ennätys.

Kuninkuuskisassa yksi oli yli muiden, sillä Santeri Dahlia voitti kaikki matkat. Muut pistivät kyllä hanttiin, mutta kuningas kiersi vastustajansa vastustamattomasti. Viesker oli päätösmatkalla (3100 m) vaisu ja jäi kokonaistuloksissa kuudenneksi. Kakkonen oli viimeistään Kaustisella itsensä läpilyönyt Apassi ja kolmonen tasaisesti onnistunut Liising.

Tammojen kuningatarkisassa voiton vei ilman osakilpailuvoittoa jäänyt Turotuuli, joka voitti Hovin Papittaren kokonaisajassa kahdella kymmenyksellä. Ero oli pieni kun muistetaan, että se syntyi vasta 6809 metrin uurastuksen jälkeen. Kuninkuusraveissahan hevoset juoksevat kolme matkaa: 2100 m, 1609 m ja 3100 m. Kolmas oli Lumekkitar.

Oma lukunsa oli tietenkin Kuninkuusravien iltajuhlalla, jonka kaustislaiset järjestivät ammattitaidolla. Lauantain ja sunnuntain välisenä iltana ja yönä puitteet olivat loistavat ja ihmiset juhlamielellä kuulemma pitkälle sunnuntain puolelle asti. Jälleen suositeltava kokemus kaikille ihmisille, erityisesti lahtelaisille, jotka voivat kokea tunnelman ensi vuonna kotikaupungissaan.

Samana viikonloppuna oli vipinää myös Uudella mantereella, jossa ajettiin tukku suurkilpailuja. Niistä ravihevosten tulevaisuuden kannalta ehkä merkittävin oli The Hambletonian. "Hambon" voittaja on useimmiten ori ja kyseisestä voitosta ori saa sellaisen spurtin siitosuralleen, että se vie vuosia eteenpäin. Tänäkin vuonna paras oli ori ja vaikka kyseinen Chip Chip Hooray onkin vähänläntä, saanee se mahdollisuuden siitoksessa voittonsa ansiosta. Kilpailun suurin etukäteissuosikki oli suomalaisen Erkki Laakkosen säältään peräti 169-senttinen Andovar Hall. Ori törmäsi kuitenkin ensimmäisessä kaarteessa edellä menneen kärryihin ja laukkasi. Supernimien Pine Chip (isä) ja Valley Victory (emänisä) yhdistelmää oleva Chip Chip Hooray voitti ajalla 10,6 ja ansaitsi puoli miljoonaa dollaria.

Vauhdikkain ja häikäisevin hamboviikonlopun hevosista oli kuitenkin ruotsalaisruuna Victory Tilly. Se voitti nimittäin vanhemmille hevosille tarkoitetun Nat Ray Trotin uudella absoluuttisella ME:llä 08,9! Tulos ei kuitenkaan poista Varennen Mikkelissä juoksemaa ennätystä ME-luettelosta, sillä Victory Tilly juoksi ennätyksensä mailin radalla. Mikkelin ratahan (kuten kaikki Suomessa) on kilometrin mittainen. Täytyy muistaa, että kilometrin radalla juostussa mailin kilpailussa on yksi kaarre enemmän kuin mailin radalla juostussa ja harva (= ei yksikään) hevonen speedaa kaarteessa yhtä lujaa kuin suoralla. Nat Ray Trotin tulostasosta kertoo paljon se, että kuusi hevosta alitti 1.10-rajan. Aikaisemmin vastaavia aikoja ovat juosseet lähinnä vain ravureita nopeammat peitsarit.

Yksi asia allekirjoittanutta jäi hambossa harmittamaan. Ikäluokan (3-vuotiaiden) ehkä lahjakkain hevonen Kadabra ei ollut mukana. Erittäin erikoisen isä-emänisä -yhdistelmän omaavaa oria ei oltu maksettu kisaan. Primrose Lanen 13,0 (i. Meadow Road, iii. Nevele Pride) pojan emänisä on Suomessa vaikuttaneen Friendly Facen 15,0-aikainen täysveli Trottin' Happy. Suku on niin erilainen kuin vain jenkkihevosella voi olla, että todennäköinen menestys The Hambletonian -kisassa olisi johtanut varmemmin erilaisen veren laajamittaiseen levittäytymiseen. No - ori on osoittanut kykynsä ilman hamboakin, joten eiköhän Kadabra saa jonkinlaisen mahdollisuuden nykyisilläkin näytöillä.

Tanskalaisori Legendary Lover K ei pystynyt Elitloppetissa neljän kovan lyömiseen, mutta se oli paras Kymi Grand Prix'ssa Kouvolassa elokuun puolivälin jälkeen. Rajusti mestariperiyttäjä Speedy Crowniin (isänisä ja emänisänisä) sukusiitetty Legendary Lover K oli selvästi paras. Varsana vain hieman neljännettä tuhannetta dollaria maksanut hevonen olikin yksi kesän suurista menestyjistä. Kouvolassa ulkomaiset vieraat olivat erittäin tylyjä isäntiä kohtaan, sillä paras suomalainen (Exquisite Lady) oli vasta kuudes. Ranskalaiset veivät muut totosijat. Tulevaisuuden nimi Jam Pridem oli toinen ja vanha kunnon General du Pommeau kolmas.

Elokuun lopussa ajettiin vielä suomenhevosten ja lämminveristen Derbyt, rotujen kannalta ehkä merkittävimmät nuorten hevosten kilpailut. Varsinkin suomenhevosten Derbyn kunniataulukosta löytyy nimittäin nimiä, jotka myöhemmin nousivat aivan rodun ykkösiksi tai kunnostautuivat sittemmin periyttäjinä. HevosNetissäkin valokuvassa poseeranneen ravikuningatar Puhetytön tyttärenpoika Suikun Sisu osoitti Jyväskylässä nimensä mukaista sisua ja vyöryi loppusuoralla niukkaan voittoon. Rodun suurensuureksi vaikuttajaksi nousseen Suikun pojasta voi odottaa suurta nimeä monessakin suhteessa. Toinen oli erittäin urhoollisesti taistellut Huiman Pyste ja kolmas oli Vieskerin ensimmäistä ikäluokkaa edustava Vieskerin Vire. Huiman Pystettäkin voinee jo pitää kadabramaisen "erisukuisena", joten toivotaan sillekin menestystä jatkossa. Lämminveriderbyn voittajaksi "julistettiin" jo keväällä Don Giovanni, sillä oriin esitykset tuolloin olivat niin kovia. Koska kuitenkin Murphyn lakikin sen sanoo, että "jos joku voi mennä pieleen, se myös menee", oli Don Giovannin kesä epäonninen. Onneksi kuitenkin huippusukuinen lindy'scrownilainen saatiin Derbyyn kuntoon, sillä kyseisessä Vermon kisassa se osoitti olevansa ikäluokkansa paras. Kakkonen oli Champion Leader ja kolmas pelisuosikki Beboper.

Vermon derbyviikonlopun aikana tuli iloisia uutisia myös valtamerten takaa. Edellä mainittu suomalaisomistuksessa oleva Andover Hall voitti Du Quionissa 3-vuotiaiden ME-aikaa sivuavalla 09,4-tuloksella. Tili karttui 275 000 dollarilla ja plakkariin tuli amerikkalaiseen tyyliin maailmanlaajuiseksi nimetty World Trotting Derby.

SYYSKUU
Kuun alkupuolella Eskilstunassa Ruotsissa ajettiin todellinen unelmalähtö. Kolmen kuningasta (Viesker, Santeri Dahlia ja Järvsöfaks) iskivät yhteen. Vaikka suomalaiset taistelivat, Järvsöfaks otti peräti 27. peräkkäisen voittonsa. Vieskerin ykkönen saattoi mennä liian kovaan kiertämiseen alkumatkalla, sen sijaan Järvsöfaks sai suhteellisen hyvän juoksun Santeri Dahlian takana. Vaikka ruotsalaisori hallitseekin kylmäverilähtöjä, on suorastaan hienoa, että suomenhevoset ovat saaneet arvoistaan vastusta. Jokaisen nuoren suomenhevosen omistajalla lienee mielessä: "Hankkiikohan hevoseni kylmäverivaltikan takaisin Suomeen?" On hyvä, että suomenhevosihmisillä on kansainvälisiäkin tavoitteita.

4-vuotiaiden suomenhevosten ja 3-vuotiaiden lämminveristen kriteriumit ajettiin Tampereen Teivossa syyskuun lopulla. Suomenhevosten puolella suurin sankari oli Suikun poika ja aikoinaan oman Derbynsä voittanut Hovi-Ari, sillä sen ensimmäisen ikäluokan pojat veivät kisassa kaksoisvoiton. Ikäluokan kärkihevonen Tutuari voitti ja Villiari oli toinen. Kolmas kisassa oli Tähden Jojo. Lämminverisistä voiton peri Cold Hard Wind ennen New Grove Global'a ja Pearly Hill'ä.

SUURKISAT OHI - KAUSI JATKUU
Ensimmäiset lumisateet on saatu maahan ja kuumin ravihevosten kilpailukausi on ohi. Monet huippuhevoset ovat siirtyneet tauolle keräämään voimiaan kaudella 2003. On mielenkiintoista nähdä, päästäänkö ensi vuonna samanlaisiin vauhteihin kuin tänä vuonna. En usko, että Victory Tillyn tai Varennen hurjia tuloksia rikotaan, sillä Victory Tilly on ensi kesänä jälleen vuoden vanhempi ja Varenne, Kadabra ja Andover Hall saattavat keskittyä suvunjatkamiseen. Ainoa mahdollisuus on ehkä Scarlet Knight. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että Vieskerin 19,9-tulos voi olla vaarassa, varsinkin jos Viesker itsekin on vielä mukana. Santeri Dahlia ja Apassi ovat vielä nuoria, joten niiden äärimmäisen kovan vauhdin luulisi vain lisääntyvän.

Ravit eivät tietenkään lopu talven ajaksi, sillä vasta nyt alkaa ns. talvihevosten aika. Huippuhevosten tauon aikana menestystä voi saada hieman heikommallakin hevosella ja vaikka vauhti laantuukin, kisat jatkuvat edelleen jännittävinä. Ja kuten kesälläkin, voi talvellakin epäinhimillisiä säätiloja paeta ravikatsomoiden suojiin. Käykää siis, Hyvät Ihmiset, talvellakin raveissa!