Kirjoittanut Julia Martin, käännös Kati Siebrecht Der Hannoveraner lehti Nr.10/83. Lokakuu 2009
Riippumatta siitä, mille ratsastuksen lajille ratsastajan oma sydän lyö, tulisi nuoren hevosen koulus sisältää niin koulu- kuin estepainotteisen osan.
2. osa – Ensimmäisten luokkien osakokeiden tehtävien ratsastuksesta ensimmäisiin kisoihin
Jokaisen kouluhevosen pitäisi osata hypätä pieni este. Tulevaisuuden estetykit juhlivat voittoja vain, jos ne ovat läpiratsastettavissa ja avuilla. Koulutuksen kriteerit –tahti, irtonaisuus, tuki, joustavuus, suoristus ja kokoaminen – johtavat taatusti läpiratsastettavuuteen ja ovat ehdoton vaatimus jokaiselta hevoselta, lajista riippumatta. Nämä eivät ole vain peruskoulutuksen tavoite, vaan myös jokaisen yksittäisen systemaattisen treenin perusta. Koulutuksen yksi merkittävä asia on myös sen vaihtelevuus. Christoph Kühl sanookin: ”Hevosten tulisi päästä säännöllisesti maastoon, jotta ne tottuvat kaikenlaiseen talliympäristön ulkopuolelta. Niiden tulisi olla halukkaita yhteistyöhön. Ja luonnollisesti säännöllinen lepo ja laidun tai tarha ei saa puuttua nekään.” Myös Alexandra Samson-Sager on vakuuttunut monipuolisuudesta: ”Meillä ovat irtohypytys ja kavalettityöskentely osa kouluhevosten koulutusta. Hevosilla säilyy työn ilo ja lisäksi niiden selkälihakset voimistuvat näistä harjotuksista.”
Alexandralle koulutuksessa etusijalla on ottaa huomioon hevosten yksittäiset vaatimuksen niiden luonteen mukaan. ”Ratsutuksen jälkeen on tärkeää hienosäätää apuja jatkokoulutuksen alkaessa. Hevosten on otettava varmasti eteenajavat avut vastaan, oltava tasaisesti tuella, niitä ratsastetaan paljon eteen alas ja niiden tulee polkea samanaikaisesti aktiivisesti takaa alle.” toteaa hevostalousmaisteri. On kuitenkin muistettava olla vaatimatta nuorilta hevosilta liikaa. Nelivuotiaiden hevosten työ on lähinnä ratsastusta ympyröillä, loputtomilla kaarevilla urilla, puoli- ja kokopidätteitä, siirtymisiä käynnissä ja ravissa sekä askelten pidennyksiä ts. lisäyksiä. Kouluttajana Alexandra tietää, että rento hevonen on koulutuksen keskimmäinen tavoite. Tyytyväinen, rento ja luottavainen, mieleltään rauhallinen hevonen tulee saavuttamaan nopeasti myös fyysisen rentouden: ”Tässä vaiheesssa on tärkeää ratsastaa takaa eteen ja olla pakottamatta hevosta apu- tai lisäohjilla.” selittää kokenut kouluttaja. ”Ravi-laukka siirtymisiä harjoitellessa ei ole tärkeää aluksi, että nosto tapahtuu juuri erityisessä pisteessä. Kun hevonen on ymmärtänyt mitä siltä halutaan, voidaan pikkuhiljaa tarkentaa apuja ja vaatia täsmällisempää paikkaa nostolle.” Tämän lisäksi nelivuotiaan on osattava muutama asia vielä: täsmällinen pysähdys, liikkua tasapainoisesti kaikissa kolmessa askellajissa kaikilla urilla (kaarevilla ja suorilla) sekä pohkeenväistön niiden tulisi oppia pohjaksi ajavan pohkeen totuttamiseen. ”Kun nelivuotias hallitsee kaikki nämä perusasiat ja pysyy samalla tasaisesti tuella, voidaan aloittaa ensimmäisistä tehtävistä kisoja silmällä pitäen.” Jatkokoulutuksessa teemana on eri osatehtävissä apujen hiominen. ”Tässä vaiheessa kokeilen kolme-neljä askelta keskiravia, aloitan peruutukset ja pohkeenväistöt; esimerkiksi pitkän sivun sisäpuolelta uralle tai uralta sen sisäpuolelle.”
|
|
|
|
Esteet ovat keskeinen osa koulutusjumpassa nuorelle hevoselle. Pienten esteiden jumpassa saavutetaan mm. se, että ratsastaja pystyy kontroloimaan hevosensa paremmin. Sen lisäksi näppäryys, tottelevaisuus ja notkeus kehittyy. ”Puomiharjoituksilla voidaa aloittaa, kun hevoset ovat hyvin avuilla ja niiden tasapaino on jo löytynyt”, selittää Christoph Kühl. Ensimmäisissä puomiharjoituksissa maahan laitetaan yksittäisiä puomeja, joiden yli ravataan rennosti. Kuinka nopeasti hevoset omaksuvat puomiharjoitukset on paljon yksittäisestä hevosesta kiinni. Toisille alku on hankalaa, toisille työskentely on saman tein helppoa, rentoa ja yksinkertaista. Kun jälkimmäinen on saavutettu, voidaan aloittaa työskentely pienien ristien ja pystyesteiden yli. ”Ravipuomi esteen edessä on hyvin avulias, koska hevoset löytävät hypyn paikan helpommin ja ovat siten rohkeampia.” Esteen jälkeen ratsastajan on pysyttävä tasaisessa tempossa, rytmissä ja edeltä suunnitetulla tiellä: tällä tavalla hevosen läpiratsastettavuutta voidaan kehittää. Kun myös tämä onnistuu, aloitetaan pienten sarjojen tai in-out sarjojen hyppääminen. Esteiden johtimet estävät sivuttaiset kieltäytymiset ja helpottavat päätöstä lähteä hyppyyn. Christoph neuvoo: ”Hevosen on oltava laukassa täysin tasapainossa ja pysyttävä hyvin kontrollissa avuilla. Sujuva esteiden ylitys ei saa olla sattuma. Jos edellisen suhteen ei voida puhua hyvästä tunteesta, on panostettava kouluratsastuksessa läpiratsastettavuuden, tahdin ja irtonaisuuden parantamiseen.
Esteratsastuksessa on vaihtelu yhtä tärkeää kuin kouluratsastuksessakin: hiukan ahtaammat välit ja pystyt parantavat etujalkojen tekniikkaa, helpot korkeus-pituus hypyt alhaisesta temposta hiovat takajalkojen tekniikkaa. Vasta kun hevonen hallitsee kaikki yllä mainitut harjoitukset varmasti, voidaan ratsastaa ensimmäiset radat ja suunnitella ensimmäisiä kisoja.
Hyvin suunniteltu on kaiken A ja O
”Kisoihin voidaan lähteä, kun hevonen on kotona tutustunut mahdollisimman monipuolisiin, erilaisiin, kirjaviin esteisiin”, suosittelee estevalmentaja Kühl. ”Radat ovat nykyään vaativia ja esteet ovat radalla edessä yksi toisensa jälkeen. Jos hevonen ei ole valmisteltu hyvin kisoihin, saattaa käydä niin, että se on nopeasti ylivoimaisen tehtävän edessä ja tulee epävarmaksi. Myös Alexandralle valmistelu on erittäin tärkeää. "Suosittelen jo etukäteen käymään vieraissa paikoissa treeneissä. Siten hevoset ovat jo tottuneet käymään vieraissa paikoissa ja menevät helposti traikkuun.” Christoph kiinnittää huomiota valitessaan enimmäisiä kisapaikkoja niiden ratsastuskenttien kokoon: ”Mitä suuremmat verryttely- ja kisakentät, sen parempi. Isoilla kentillä hevoset laukkaavat ja suorittavat paremmin.”
Nuoren hevosen saa luottaa vain kokeneen ja rutinoituneen ratsastajan käsiin. Ratsastajan epävarmuus johtaa usein hevosen luottamuksen kärsimiseen ja johtaa suurempaan onnettomuusriskiin - niin este- kuin kouluratsastuksessa. Alexandra on varma: ”Nuoren hevosen ratsutus ja sen koulutus kuuluu ammattilaisten käsiin. Sillä jos tässä vaiheessa menee jotakin pieleen, voidaan tuhota hevosen laatu kokonaan.” Hänelle tuodaankin useita kolmivuotiaita, jotka hän ratsuttaa kolme kuukautta, päästää sitten kesälaitumelle, tullakseen takaisin hänen jatkokoulutukseen kesän jälkeen. ”Olen saanut parhaat kokemukset tästä jaksotuksesta. Hevoset eivät unohda mitään, ovat kehittyneet kesän aikana ja ovat helpompia työskennellä.”
Christoph jättäisi myös peruskoulutuksen ammattilaisille, sanoo kuitenkin: ”Jos ratsastajalla on paljon kokemusta ja tarvittava Know how, hän voi myös kouluttaa itse. Silti hänen tulisi säännöllisesti pyytää neuvoa ja treenejä ammattilaiselta.” Myös olosuhteet tulee olla kunnolliset. Maneesi on talvitreeniä ajatelle välttämätön, sillä liian pitkät tauot voivat viedä koulutustasoa alas.”Alexandralle taas riittää aidattu 20 x 40 m kenttä.
Jos on miettimässä hevosen markkinointia, suosittelevat molemmat alan ihmiset eläinlääkäritutkimusta. Sitten tiedetään, missä mennään. Molemmille haastatelluille on laadukkaille hevosille Verdenin huutokaupat erinomainen markkinointipaikka. ”Kisasijoitukset ovat ylipäätään markkinoinnissa tärkeitä. Neuvon silti kaikkia kasvattajia pitämään jalat maassa ja arvioimaan kasvattinsa reaalisesti. Markkinat ovat tupaten täynnä hyvälaatuisia hevosia”, näin Christoph Kühl. Alexandra Samson-Sager antaa ohjeensa kasvattajaille: Kisamenestykset ovat puolivoitto. Siten hevoset ja niiden laatu ovat jo puolueettomien tuomareiden arvostelemat. Hyvä mahdollisuus hevosten markkinointiin ovat myös kasvatusyhdistysten sivut. Näitä sivuja arvostetaan yhä enemmän.”
|
|
|
36-vuotias Alexandra von Samson-Sager johtaa yhdessä vanhempiensa kanssa Samsonin ratsastuskeskusta Bomlitzissa. Hän on hevostalouden maisteri ja ratsastaa vaativiin luokkiin koulua, sen lisäksi helppoja luokkia kenttää ja esteitä keskivaativalle tasolle asti. Heidän ratsastuskeskuksensa on yksi harrastehevosprojektiin kuuluva jäsen (Hannoveraner Erleben). Heidän tilallaan on noin 60 hevosta, 35-40 ovat yksityisiä, loput ratsastuskoulun hevosia ja koulutettavia. Tilan tarjouksiin kuuluu ratsastustunnit, nuorten hevosten koulutus ja esittäminen tammakokeissa ja kilpakentillä.
|
|
|
Christoph Kühl on 31-vuotias ja suoritti ratsuttajanopintonsa entisen estevaltionvalmentajan Herbert Meyerin luona Lilienthalenissa. Vuonna 2002 Herbert Meyerin talli siirtyi Christoph Kühlin omistukseen ja hän suoritti maister-tutkintonsa. Nyt hänen tallissaan seisoo 30 hevosta, joita hän kouluttaa estepainotteisesti. Christoph Kühl kuuluu vuodesta 2006 Vedenin Hannoveraner liiton huutokauppojen ratsastajiin.
|
|