Suomen Turku julistaa ravikuninkaalliset

Ensimmäiset viralliset kuninkuusravit järjestettiin Lahdessa vuonna 1924. Tuolloin valittiin pelkästään ravikuningas (Huovi/ Evert Järvinen). Vaikka tammat Reippaan-Liisu ja Tomu kampittivatkin oriit viisi kertaa 20- ja 30-luvuilla, päätettiin oriiden ylivallan johdosta järjestää tammoilla omat kuningatarkisansa vuodesta 1948 lähtien. Ensimmäisen ravikuningattaren tittelin sai Urho Ali-Mäkelän tamma Ilo.

Alkuun kuninkuusravit järjestettiin aina Lahdessa. Ensimmäinen "vieras"paikkakunta oli Helsinki vuonna 1931. Tämän jälkeen kisat on pidetty vuosittain eri kaupungeissa ja tänä vuonna siis Turuus. Ainoat väliin jääneet vuodet olivat sotavuodet 1940, 1941, 1942 ja 1944.

Kuninkaalliset on valittu 20-luvusta lähtien lähes samalla systeemillä. Hevosten piti jo vuonna 1924 juosta kolme matkaa: 2000 m, 1609 m ja 3000 m. Nykyään pitempiä matkoja on pidennetty sadalla metrillä, jotta hevosilla on enemmän aikaa selvittää juoksupaikat ennen ensimmäistä kurvia. Kuningas ja kuningatar valittiin ns. sijapisteillä aina vuoteen 1950 (Pori) asti, jonka jälkeen otettiin käyttöön oma erityinen pistelaskutaulukko. Tuo yleisölle vaikea systeemi oli käytössä viimeisen kerran vuonna 1966 Porissa. Tämän jälkeen suomenhevosten hallitsijoiksi on valittu ne hevoset, joilla yhteisaika on ollut pienin kolmen kilpailumatkan jälkeen.

Nykyään oriit ja tammat juoksevat ensimmäisenä kilpailupäivänä (lauantai) 2100 m ja toisena päivänä ensin ravien aluksi 1609 m ja sitten myöhemmi iltapäivällä raskaan ja parhaat esillenostavan 3100 metrin kilvan. Kaikki kilpailut juostaan autolähtöinä siten, että oriille ja tammoille on omat lähtönsä. Sukupuolet eivät siis kilpaile toisiaan vastaan.

KETKÄ PÄÄSEVÄT MUKAAN?

Kisaan ei saa osallistua kuka tahansa ja millä tahansa suomenhevosella. Kuskien pitää olla kokeneita ja hevosten suomenhevosten kantakirjaan hyväksyttyjä ja siitoskykyisiä (ei siis ruunia!). Hevosenomistajat ilmoittavat hevosensa kilpaan ja raati valitsee 12 oria ja 12 tammaa kisaamaan kuninkaallisista seppeleistä, loimista, suurista rahapalkinnoista ja ennen kaikkea - maineesta ja kunniasta! Suurin kunnia hevosihmiselle Suomessa lienee yhä tänäkin päivänä on olla ravikuninkaan tai -kuningattaren omistaja!

Sama hevonen voi voittaa tittelin useammankin kerran, kyseessä ei ole siis ikäluokkakilpailu. Kilpailun historian menestyneimpiä hevosia ovat viisinkertaiset ravikuninkaat Vieteri (1973-1974, 1976-1978), Vekseli (1979-1982, 1984) ja Viesker (1996-2000) sekä nelikertaiset kuninkaat Tomu (1930-1933), Ero-Lohko (1958-1961) ja Patrik (1988-1991). Em. kuninkaista Tomu oli siis tamma. Menestyneimpiä tammoja Tomun lisäksi ovat olleet Suhina (ravikuningas 1956 ja kuningatar 1955, 1957-1958), Valomerkki (kuningatar 1987-1990) ja I.P.Sukkula (1996-1997, 1999-2000). Suhinan kuninkuus selittyy sillä, että Riihimäellä vuonna 1956 Suhina oli parempi kuin paras ori ja sai siten silloisten sääntöjen mukaan ravikuninkaan tittelin. Kyseisenä vuonna paras ori jäi nuolemaan näppejään.

Huippukuski Jorma Kontio sanoi mielipiteenään juuri äskettäin eräässä haastattelussa, että kuskin osuus ravikilpailussa on 30 %. Kaarlo Partasen ja Pentti Savolaisen osuudet hyvien hevostensa kärryillä lienee ollut kuitenkin suurempi. Kaarlo Partanen valmensi ja ohjasti omistamansa Ero-Lohkon ja Vieterin yhteensä yhdeksään ravikuninkuuteen, Pentti Savolaisen tulos Vekselin ja Vekkuliinan omistajana, valmentajana ja ohjastajana oli kahdeksan seppelettä. Savolaisen tulosta kirkastaa myös se asia, että Vieteri, Vekseli ja Vekkuliina olivat hänen tallissaan syntyneitä.

Kuninkuusravihistorian legendaarisin ja vaikeimmin löytävissä oleva ennätys on myös Pentti Savolaisen hallussa. Hänen kasvattamansa, omistamansa, valmentamansa ja ohjastamansa hevoset Vekseli ja Vekkuliina voittivat Joensuussa 1984 molemmat pääkilpailut.

Tänä vuonna Turkuun ilmoittautui ennakkoon 18 oria ja 20 tammaa. Näistä valitaan siis nuo 12 oria ja 12 tammaa varsinaiseen kisaan. Valinnat suoritetaan keskiviikkona 25. heinäkuuta. Suurin uutinen julkaistiin jo ennen kuninkuusraveja, sillä viisinkertainen ravikuningas Viesker ei saavu jalkavaivojen takia puolustamaan titteliään tänä vuonna. Hallitseva ravikuningatar I.P.Sukkula on sen sijaan mukana ja se lähteekin kuningatarkisaan ehkä suurimpana suosikkina.

RAVIURHEILUN SUURIN SUOLA

Tässä yhteydessä oli tarkoitus esitellä kandidaatteja myös jonkin verran niiden sukujen valossa, mutta koska lopulliset nimet ovat vielä epäselviä, palataan noihin sukuasioihin tuonnempana.

Raviurheilua kauan seuranneelle hevosihmiselle kuninkuusravien kaltaiset ykköstapahtumat ja niissä esiintyvät ykköshevoset luovat ylimääräistä värinää. Hevoset ovat tuttuja (ainakin median välityksellä), niinpä näiden suurten hevospersoonien menestystä on mielenkiintoista seurata. Osa hevosista tunnetaan salamannopeiksi sprinttereiksi, osa todellisiksi pitkän matkan jyriksi. Saavatko sprintterit tarpeeksi etumatkaa pitkälle matkalle ja kestävätkö ne yleensä sunnuntain kolmea kilometriä ja päinvastoin, ehtivätkö vahvat hevoset lämmetä esimerkiksi maililla ja pystyvätkö ne jättämään muita tarpeeksi paljon päätösmatkalla? Nämä hevosten "henkilökohtaiset" ominaisuudet ovatkin juuri sitä raviurheilun suolaa, jota tänä vuonna tarjoaa Suomen Turku.

Lisäinfoa lippujen hinnoista, ravien alkamisajankohdista, majoitusasioista ja vaikkapa tilausbusseista löytyy osoitteesta www.turunhippos.fi!