|
|
KESÄ JA KÄRPÄSET - NIIN JA RAVIT
Upea kesä 2002 on takana. Kelit olivat pohjoismaalaiselle välillä ehkä liiankin
hikiset. Onneksi kesällä ei tarvinnut pelkästään auringossa löhöillä, varjopaikkoja
tarjosivat mm. ravikatsomot.
|
Kovempaa kuin koskaan! Varenne Mikkelin ennätysjuoksun viimeisessä kaarteessa.
|
|
Tulostasokin raviradoilla oli huima. Maailmanennätykset, suomenennätykset ja kovat
taistelut värittivät kisoja meillä ja muualla. Nyt kun edellisestä HevosNetin ravijutustakin
on aikaa jo vierähtänyt, palataan hieman ajassa taaksepäin ja palautetaan mieliin
loppukevään ja kesän ravikisat.
ELITLOPPET ALOITTAA MONEN RAVI-IHMISEN KESÄN
51. Elitloppet ajettiin jälleen toukokuun lopussa Solvallan radalla Tukholman liepeillä.
Suurin suosikki oli keväällä jälleen hirvittävän kapasiteettinsa osoittanut Varenne, mutta
kotikatsomon (ruotsalaiset) Scarlet Knight ja Victory Tilly lähtivät haastamaan mestaria.
Erityisellä mielenkiinnolla odotettiin Hambletonianvoittaja Scarlet Knightin debyyttiä
ykköstasolla.
Kuten Hevosurheilulehti otsikoi "Varennen valta ei horju". Italialaisori voitti sekä
karsinnan että myöskin finaalin keulajuoksuilla ja ME-tuloksilla. Kilometrin ratojen ME
parani ensin karsinnassa tulokseen 10,4. Finaalissa parannusta tuli vielä kaksi kymmenystä.
Finlandia-ajon voittanut H P Paque jäi kaksi kertaa samana päivänä Varennen taakse ja
kakkoseksi. Tulos ei varmaan kuitenkaan harmittanut jenkkioriin amerikkalaistunutta
suomalaisomistaja Timo Yli-Panulaa. "Hoppee ei ollu häppee" ylivoimaisen Varennen perässä.
Toisen karsinnan voittanut Scarlet Knight oli urhea kolmas ja vuoden 2000 Elitloppetsankari
Victory Tilly oli neljäs.
Suomalaishevosista Elitloppetiin osallistunut Incognito Kemp sai huipuilta kylmää kyytiä -
tulos: karsinnan seitsemäs, eikä loppukilpailupaikkaa. Paremmin pärjäsivät suomenhevoset
kylmäveristen Elitkampissa. Keväällä erittäin vähän kilpaillut viisinkertainen
ravikuningas Viesker oli toinen ja Santeri Dahlia laukan jälkeen viides. Ykkönen oli
Ruotsin ihmeori Järvsöfaks Ruotsin ennätyksellä 20,2. Nopein 3-vuotiaista lämminveritammoista
oli suomalaisväreissä kilpaileva Rae Boko, joka toi viikonlopun ainoan voiton Suomeen. Rae
Boko jatkoi muuten samalla tyylillä koko kesän, niinpä se olikin ehkä koko kesän menestynein
suomalaislämminverinen Pohjolassa.
Suomalaisia kaksijalkaisiakin Solvallassa oli jälleen vakiomäärä (n. 6000 parina päivänä).
Heistä 1600 kulki reissun jälleen Viking Cinderellalla. Tunnelma oli kuulemma edelleen hyvä.
Itse en ole tuota Cinderellan tunnelmaa vieläkään kokenut, mutta ehkä jo ensi vuonna. Matka
oli järjestetty taas niin, että halutessaan ravituristi saattoi keskittyä vain kaikkein
oleellisimpaan ja jättää yhteyksien, lippujen ym. hoitamisen matkanjärjestäjille. Varmasti
suositeltava ravikokemus vähemmänkin raveista kiinnostuneille. Sen pystyn omistakin kokemuksista
kertomaan, että pelkkä ravitapahtumakin Solvallassa on hengeltään upea.
|
|
KESÄKUU
Vahvat perinteet omaava Suviyön Suurravit ajetaan Seinäjoella juhannuksena. Vaikka Suviyön
valtiaaksi ei enää pyritä niin hanakasti kuin vaikkapa joskus 70- ja 80-luvuilla, on kisa
kuitenkin kesäkuun suurimpia kisoja Suomessa. Tänä vuonna valtiaita olivat Suomeen vuokrattuna
tuotu ranskalaisori Durvalo sekä kotoisen rotumme Tino.
|

Apassi on uusi nimi aivan terävimpään suomenhevoskärkeen.
|
Myöhemmin kesällä ensinmainittu
ostettiin Suomeen. Parasta antia Suviyössä tarjosi kuitenkin suomenhevosten kakkossarja,
jossa nuoret nousukkaat Apassi ja Utun Voku osoittivat, että suomenhevonen on laajalla
rintamalla alittamassa 1.20-rajaa. Oriiden lopputaistelu oli vauhdiltaan reilusti alle
haamurajan. Voiton peri Apassi.
Ei muuten mikään ihme, että Suomessa on aina silloin tällöin hiljaista ns. suurkilpailuissa.
Juhannuksena oli esimerkiksi suomenhevoshuipuille tarjolla 300 000 Norjan kruunun ykköspalkinto
Trondheimissa, joten Viesker suuntasi sinne. Vastassa oli jälleen tummanpuhuva Järvsöfaks
ja niinhän siinä taas kävi, että ruotsalainen supertähti voitti. Viesker oli erittäin
sitkeä kakkonen.
Kesä-heinäkuun vaihteessa ajettiin myös yksi tärkeimmistä raviviikonlopuista - Suur-Hollola
-viikonloppu. Lauantaina ajettiin suomenhevosten ja sunnuntaina Suomessa syntyneiden
lämminveristen Suur-Hollola-ajo. Lauantain paras oli Santeri Dahlia ennen Vieskeriä.
Ykköspalkinto oli 22 000 euroa. Sunnuntaina pelattiin myös jalkapallon MM-kisojen
loppuottelu, mutta ei hätää, ottelun saattoi nähdä Lahdessa jättiscreeniltä. Brasilia voitti
Japanissa ja Inspiration Ride Lahdessa. Samana päivänä ajetun välierän ja loppukilpailun
voitoilla irtosi 105 000 euroa.
HEINÄKUU
Heinäkuun alkupuolella ajettiin Tampereelle "tavallisissa" iltaraveissa molempien rotujen
200 metrin pikapyrähdykset. Erittäin mielenkiintoisen kokeilun nopeimmat olivat Aroniitti
(09,0) ja Lass Fantasy (02,5). Toivottavasti jatkossakin tullaan näkemään vastaavanlaisia
erikoisuuksia.
Heinäkuun mielenkiintoisimmat ravit ajettiin kuitenkin kuun puolivälissä Mikkelissä. Vaikkapa
Elitloppetia ja Suur-Hollolaa vaivannut huono sää ei kiusannut St.Michel-raveja. Paikalla
olleena täytyy sanoa, että helle oli lähes liiankin raju. Onneksi raveissa tapahtui kuitenkin
paljon sellaista, joka jää ikuisesti mieleen.
Ylivauhtiset juoksut Euroopan nopeimmalla kaviouralla alkoivat jo lauantaina. Suurmestaruusajossa
nuori haastaja Apassi pakotti Vieskerin ennennäkemättömään vauhtiin. Hurjan taistelun
jälkeen Viesker venyi ykköseksi mahtavalla 19,9 ajalla. Apassi hävisi kymmenyksen.
|
|
Vieskeristä tuli siis ensimmäinen ns. superjuoksija (alle 1.20), mutta samalla rikkoutui
toinenkin haamuraja, sillä Vieskerin voittosumma ylitti miljoonan - siis euroissa!
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli sekin, että Vieskerin ennätysaika syntyi päivälleen 73
vuotta edellisen haamurajan alittamisen jälkeen. Ravikuningar Murto juoksi Seinäjoella
13.7.2025 ensimmäisenä suomenhevosena alle 1.30. Murron tulos oli 29,4.
|
Viesker valmistautuu 1.20 -alitukseen Mikkelissä 13. heinäkuuta.
|
Sunnuntaina Mikkeliin tuli peräti 26 728 katsojaa. Magneetti oli tietenkin kaikkien aikojen
ravuriksikin jo tituleerattu Varenne. Hieman hitaahkon aikataulun (oma mielipiteeni) takia
oma tunnelma laski Varennea odotellessa, mutta nousi sitten jälleen... Varenne oli NIIN
hyvä! Kuten Victory Tillynkin rattailta tuttu Stig H. Johansson joskus sanoi: "Varenne oli
niin hyvä, että se sai muut näyttämään huonoilta". Varennen aika 09,3 rikkoi myös yhden
haamurajan, sillä aika oli ensimmäinen 1.10-rajan alitus tuhannen metrin radalla (ja siis
tietenkin ME). Kakkonen kisassa oli Durvalo (11,1) ja kolmonen Baron Pepper (11,5).
Täytyy ihailla Varennea muutenkin kuin vain sen äärettömän vauhdin valossa. Hevonen käyttäytyi
kuin opetettu sirkushevonen ja vielä vapautuneesti. Ori käveli arvokkaasti etusuoraa välillä
pysähtyen ja aivan kuin kumartaen hurraavaan yleisöön päin. Jos paikalla oli joku, joka oli
ennen Mikkeliä sitä mieltä, että raviurheilussa ei ole vetovoimaa, hän ei enää Varennen
esiintymisen jälkeen ollut entisensä. Varenne on tietenkin poikkeuksellinen hevonen, mutta
en suostu uskomaan, etteikö uusia varenneja vielä tule. Saa nähdä mitä pojat ja tyttäret
saavat aikaan. Toivottavasti vanha sanonta pojasta ja paranevasta polvesta pitää paikkansa.
ELOKUU
Elokuun ensimmäinen viikonloppu keräsi raviväen Kaustiselle. Suomen ykkösravitapahtuma
Kuninkuusravit houkutteli paikanpäälle kahtena aurinkoisena päivänä peräti 51 570 ihmistä.
Tulos oli uusi Kuninkuusravien ennätys.
Kuninkuuskisassa yksi oli yli muiden, sillä Santeri Dahlia voitti kaikki matkat. Muut pistivät
kyllä hanttiin, mutta kuningas kiersi vastustajansa vastustamattomasti. Viesker oli päätösmatkalla
(3100 m) vaisu ja jäi kokonaistuloksissa kuudenneksi. Kakkonen oli viimeistään Kaustisella
itsensä läpilyönyt Apassi ja kolmonen tasaisesti onnistunut Liising.
Tammojen kuningatarkisassa voiton vei ilman osakilpailuvoittoa jäänyt Turotuuli, joka voitti
Hovin Papittaren kokonaisajassa kahdella kymmenyksellä. Ero oli pieni kun muistetaan, että
se syntyi vasta 6809 metrin uurastuksen jälkeen. Kuninkuusraveissahan hevoset juoksevat
kolme matkaa: 2100 m, 1609 m ja 3100 m. Kolmas oli Lumekkitar.
Oma lukunsa oli tietenkin Kuninkuusravien iltajuhlalla, jonka kaustislaiset järjestivät
ammattitaidolla. Lauantain ja sunnuntain välisenä iltana ja yönä puitteet olivat loistavat
ja ihmiset juhlamielellä kuulemma pitkälle sunnuntain puolelle asti. Jälleen suositeltava
kokemus kaikille ihmisille, erityisesti lahtelaisille, jotka voivat kokea tunnelman ensi
vuonna kotikaupungissaan.
Samana viikonloppuna oli vipinää myös Uudella mantereella, jossa ajettiin tukku suurkilpailuja.
Niistä ravihevosten tulevaisuuden kannalta ehkä merkittävin oli The Hambletonian. "Hambon"
voittaja on useimmiten ori ja kyseisestä voitosta ori saa sellaisen spurtin siitosuralleen,
että se vie vuosia eteenpäin. Tänäkin vuonna paras oli ori ja vaikka kyseinen Chip Chip
Hooray onkin vähänläntä, saanee se mahdollisuuden siitoksessa voittonsa ansiosta. Kilpailun
suurin etukäteissuosikki oli suomalaisen Erkki Laakkosen säältään peräti 169-senttinen
Andovar Hall. Ori törmäsi kuitenkin ensimmäisessä kaarteessa edellä menneen kärryihin ja
laukkasi. Supernimien Pine Chip (isä) ja Valley Victory (emänisä) yhdistelmää oleva Chip
Chip Hooray voitti ajalla 10,6 ja ansaitsi puoli miljoonaa dollaria.
Vauhdikkain ja häikäisevin hamboviikonlopun hevosista oli kuitenkin ruotsalaisruuna Victory
Tilly. Se voitti nimittäin vanhemmille hevosille tarkoitetun Nat Ray Trotin uudella
absoluuttisella ME:llä 08,9! Tulos ei kuitenkaan poista Varennen Mikkelissä juoksemaa
ennätystä ME-luettelosta, sillä Victory Tilly juoksi ennätyksensä mailin radalla. Mikkelin
ratahan (kuten kaikki Suomessa) on kilometrin mittainen. Täytyy muistaa, että kilometrin
radalla juostussa mailin kilpailussa on yksi kaarre enemmän kuin mailin radalla juostussa
ja harva (= ei yksikään) hevonen speedaa kaarteessa yhtä lujaa kuin suoralla. Nat Ray
Trotin tulostasosta kertoo paljon se, että kuusi hevosta alitti 1.10-rajan. Aikaisemmin
vastaavia aikoja ovat juosseet lähinnä vain ravureita nopeammat peitsarit.
Yksi asia allekirjoittanutta jäi hambossa harmittamaan. Ikäluokan (3-vuotiaiden) ehkä
lahjakkain hevonen Kadabra ei ollut mukana. Erittäin erikoisen isä-emänisä -yhdistelmän
omaavaa oria ei oltu maksettu kisaan. Primrose Lanen 13,0 (i. Meadow Road, iii. Nevele Pride)
pojan emänisä on Suomessa vaikuttaneen Friendly Facen 15,0-aikainen täysveli Trottin'
Happy. Suku on niin erilainen kuin vain jenkkihevosella voi olla, että todennäköinen
menestys The Hambletonian -kisassa olisi johtanut varmemmin erilaisen veren laajamittaiseen
levittäytymiseen. No - ori on osoittanut kykynsä ilman hamboakin, joten eiköhän Kadabra saa
jonkinlaisen mahdollisuuden nykyisilläkin näytöillä.
Tanskalaisori Legendary Lover K ei pystynyt Elitloppetissa neljän kovan lyömiseen, mutta
se oli paras Kymi Grand Prix'ssa Kouvolassa elokuun puolivälin jälkeen. Rajusti mestariperiyttäjä
Speedy Crowniin (isänisä ja emänisänisä) sukusiitetty Legendary Lover K oli selvästi paras.
Varsana vain hieman neljännettä tuhannetta dollaria maksanut hevonen olikin yksi kesän suurista
menestyjistä. Kouvolassa ulkomaiset vieraat olivat erittäin tylyjä isäntiä kohtaan, sillä
paras suomalainen (Exquisite Lady) oli vasta kuudes. Ranskalaiset veivät muut totosijat.
Tulevaisuuden nimi Jam Pridem oli toinen ja vanha kunnon General du Pommeau kolmas.
Elokuun lopussa ajettiin vielä suomenhevosten ja lämminveristen Derbyt, rotujen kannalta
ehkä merkittävimmät nuorten hevosten kilpailut. Varsinkin suomenhevosten Derbyn kunniataulukosta
löytyy nimittäin nimiä, jotka myöhemmin nousivat aivan rodun ykkösiksi tai kunnostautuivat
sittemmin periyttäjinä. HevosNetissäkin valokuvassa poseeranneen ravikuningatar Puhetytön
tyttärenpoika Suikun Sisu osoitti Jyväskylässä nimensä mukaista sisua ja vyöryi loppusuoralla
niukkaan voittoon. Rodun suurensuureksi vaikuttajaksi nousseen Suikun pojasta voi odottaa
suurta nimeä monessakin suhteessa. Toinen oli erittäin urhoollisesti taistellut Huiman
Pyste ja kolmas oli Vieskerin ensimmäistä ikäluokkaa edustava Vieskerin Vire. Huiman Pystettäkin
voinee jo pitää kadabramaisen "erisukuisena", joten toivotaan sillekin menestystä jatkossa.
Lämminveriderbyn voittajaksi "julistettiin" jo keväällä Don Giovanni, sillä oriin esitykset
tuolloin olivat niin kovia. Koska kuitenkin Murphyn lakikin sen sanoo, että "jos joku voi
mennä pieleen, se myös menee", oli Don Giovannin kesä epäonninen. Onneksi kuitenkin
huippusukuinen lindy'scrownilainen saatiin Derbyyn kuntoon, sillä kyseisessä Vermon kisassa
se osoitti olevansa ikäluokkansa paras. Kakkonen oli Champion Leader ja kolmas pelisuosikki
Beboper.
Vermon derbyviikonlopun aikana tuli iloisia uutisia myös valtamerten takaa. Edellä mainittu
suomalaisomistuksessa oleva Andover Hall voitti Du Quionissa 3-vuotiaiden ME-aikaa
sivuavalla 09,4-tuloksella. Tili karttui 275 000 dollarilla ja plakkariin tuli amerikkalaiseen
tyyliin maailmanlaajuiseksi nimetty World Trotting Derby.
SYYSKUU
Kuun alkupuolella Eskilstunassa Ruotsissa ajettiin todellinen unelmalähtö. Kolmen kuningasta
(Viesker, Santeri Dahlia ja Järvsöfaks) iskivät yhteen. Vaikka suomalaiset taistelivat,
Järvsöfaks otti peräti 27. peräkkäisen voittonsa. Vieskerin ykkönen saattoi mennä liian
kovaan kiertämiseen alkumatkalla, sen sijaan Järvsöfaks sai suhteellisen hyvän juoksun
Santeri Dahlian takana. Vaikka ruotsalaisori hallitseekin kylmäverilähtöjä, on suorastaan
hienoa, että suomenhevoset ovat saaneet arvoistaan vastusta. Jokaisen nuoren suomenhevosen
omistajalla lienee mielessä: "Hankkiikohan hevoseni kylmäverivaltikan takaisin Suomeen?"
On hyvä, että suomenhevosihmisillä on kansainvälisiäkin tavoitteita.
4-vuotiaiden suomenhevosten ja 3-vuotiaiden lämminveristen kriteriumit ajettiin Tampereen
Teivossa syyskuun lopulla. Suomenhevosten puolella suurin sankari oli Suikun poika ja
aikoinaan oman Derbynsä voittanut Hovi-Ari, sillä sen ensimmäisen ikäluokan pojat veivät
kisassa kaksoisvoiton. Ikäluokan kärkihevonen Tutuari voitti ja Villiari oli toinen.
Kolmas kisassa oli Tähden Jojo. Lämminverisistä voiton peri Cold Hard Wind ennen New Grove
Global'a ja Pearly Hill'ä.
SUURKISAT OHI - KAUSI JATKUU
Ensimmäiset lumisateet on saatu maahan ja kuumin ravihevosten kilpailukausi on ohi. Monet
huippuhevoset ovat siirtyneet tauolle keräämään voimiaan kaudella 2003. On mielenkiintoista
nähdä, päästäänkö ensi vuonna samanlaisiin vauhteihin kuin tänä vuonna. En usko, että
Victory Tillyn tai Varennen hurjia tuloksia rikotaan, sillä Victory Tilly on ensi kesänä
jälleen vuoden vanhempi ja Varenne, Kadabra ja Andover Hall saattavat keskittyä suvunjatkamiseen.
Ainoa mahdollisuus on ehkä Scarlet Knight. Jotenkin kuitenkin tuntuu siltä, että Vieskerin
19,9-tulos voi olla vaarassa, varsinkin jos Viesker itsekin on vielä mukana. Santeri Dahlia
ja Apassi ovat vielä nuoria, joten niiden äärimmäisen kovan vauhdin luulisi vain
lisääntyvän.
Ravit eivät tietenkään lopu talven ajaksi, sillä vasta nyt alkaa ns. talvihevosten aika.
Huippuhevosten tauon aikana menestystä voi saada hieman heikommallakin hevosella ja vaikka
vauhti laantuukin, kisat jatkuvat edelleen jännittävinä. Ja kuten kesälläkin, voi
talvellakin epäinhimillisiä säätiloja paeta ravikatsomoiden suojiin. Käykää siis, Hyvät
Ihmiset, talvellakin raveissa!
|
|